Kun tilanne on sen näköinen, että niin rahat kuin tämä samaa sekavaa kiertorataansa jatkava loma käy loppuun, tarvitaan pelastusta. Rukouksiimme vastattiin ja luonto näytti mahtinsa. Poimimme maasta työn hedelmät ja lysti sai alkaa.
Kesä oli tullut takaisin. Sateisen ja hieman yksitoikkoisen jakson jälkeen yhtäkkiä kaikkialta tulvi vapautta ja aurinkoa. Henkilökohtaisesti koin suurta mielihyvää. Koin olevani jossain fiilispohjalta väännetyssä jenkkinuorisoa kuvaavassa kesäleffassa, jossa keskitytään vain ja ainoastaan hetkeen.
Näiden, jopa taiteellisia viboja herätteineiden hengailusessareiden taustalla tapahtui. Jotain uutta ja ainutlaatuista oli tulossa. Heimomme viisaimmat olivat pistäneet padat porisemaan ja ryhtyneet leipomaan. Kokeilupohjalta aloitettu projekti herätti kaikissa asianomaisissa hilpeyttä ja jännitystä. Kun Poika lopulta pärähti pöytään, katosi se siitä myös alta aikayksikön. Kaikki olivat yhtä mieltä, että makuelämys oli täyteläinen, mutta jäimme vieläkin pienessä epätietoisuudessa odottamaan mahasta nousevaa Paholaista.
Sadonkorjuu tuotti myös iloa todelliseen hellepäivään. Päivä on kuitenkin ollut pitkä ja olisi melko haastavaa koota siitä jonkinsortin analyysi, joten lähden pistämään kuulaa tyynyyn onnistuneen päivän päätteeksi.
Rakkaudella Herr Leimu


Herra Leimu olet rautaa.
VastaaPoistaNice brownie!
VastaaPoistaTaagia!
VastaaPoista