In Turku We'll Meet Again

Otsikossa komeileva teksti painui taannoin mieleeni kun olin ystäväni kesämökillä Iniön saaristossa. Petini yläpuolella oli vintagetyylinen posteri, jossa komeili kesäinen kuva Turun Satamasta ja kyseinen teksti. Tuolloin kun katselin nimenomaista taideteosta äärettömän sekavassa tilassa pitkäksi venähtäneen tapaamisen vanhan tuttuavani Mari-Jaanan kanssa. Tuolloin olin varma että minun on kohtalo muuttaa Turkuun.

Koska en muista miten tämän oli määrä jatkua niin pitänee siirtyä todellisuuteen. Oikeasti istun kerrostaloasunnon sohvalla pää sekaisin niinkuin Haminan kaupunki. Äsken koin ehkä elämäni mielipuolisinta tunnetta, karmaisevaa nälkää siis. Sain polvilteen armon anomisen jälkeen palan KOLMIOLEIPÄÄ. Sen on siis vittu pakko olla parasta mitä ihminen on luonut. Mutta lisää vaaditaan. Aamen.

Nyt notkun puolinostalgisen vuosituhannen alusta olevan räpin tahtiin. Minulla on äärimmäisiä vaikeuksia pysyä kehossani joten joudun toivottomaan lämpimät terveiset teille rakkaille natseille.

In Turku We'll Meet Again