Tämän piti olla aivan tuiki tavallinen arkiyö, yö, jota seuraa aikaisin alkava ja pitkästyttävä päivä yliopistolla. Arkena ihminen viettää yleensä yönäs turvallisesti höyhensaarilla. Näin ei kuitenkaan ollut tänään kun mieltäni vaivasi tietynlainen levottomuus ja internetin ihmeellinen maailma tuntui liian kiehtovalta nukkumiseen verrattuna. Tietyssä pisteessä yötä alkoi vaivata päämäärrätömyys tässä valvomisessa samoin kuin tieto alitajunnassa siitä että herätykseen jäljellä oleva aika käy vähiin ja aamulla on tiedossa ankaraa väsymystä. Päätin oloani helpottaakseni kasata vähäisistä varastoistani Agentin. Siirryin takapihalleni jutustelemaan ystävälleni ja tuota pikaa tämä yö alkoi tuntua paljon mieluisammalta. Nyt pienen yöpalan jälkeen alan olla valmis nukkumaan rauhallisin mielin ja aamulla odottavat ongelmat tuntuvat makean kaukaisilta.
Kuten otsikko lupaileekin haluaisin informoida teitä rakkaat lukijat taannoisesta visiitistä Amsterdamiin. Muutaman päivän tutustuminen tähän syntiseen, mutta kauniiseen kaupunkiin oli onnistunut. Erilaisesta kulttuurista ja ympäristöstä nauttien vietimme pitkiä sekavia päiviä suurkaupungin hulinassa. Kuitenkin matkan kokonaiskuva ja muutamat yksittäiset hetket tuntuvat näin jälkeenpäin muisteltuna melko hämmentäviltä (ajoittain myös sairailta) muistoilta. Niin hämmentävilta, että ensimmäiset päivät kotiutumisen jälkeen olivat melko palautumispainoitteisia ja tekstiä ei ottanut syntyäkseen. Hieman tätä tehtävää vältällen jatkoin jo pian kotosuomessa vanhaan malliin, kupissa. Aikaa on jo kulunut parisen viikkoa ja nyt on ensimmäinen hetki kun pystyn laittamaan edes vähän tätä matkaa tekstiksi. Toimituksen hyvinvoinnista riippuen lähiaikoina saattaa olla luvassa tarkempi katsaus tähän Luvattuun Kaupunkiin. Mitään ei kuitenkaan uskalla luvata näinä aikoina, joilla luovuus on vahvasti kortilla ja muistikuvat sameita. Toivokaamme parasta.
Hyvää Yötä
Leimu on ollu turhan kauan hiljaisuudessa
VastaaPoista